|
Maahanmuutto,
suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia.
Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa,
mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä.
Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000).
Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi.
Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä näyttäisi pysyvän noin 50 000 muuttajan vuosivauhdissa.
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä nousi vuonna 2014 yli 300 000 hengen,
ja se ylitti tuolloin maan ruotsinkielisen väestön määrän.
Kehitys on kiihtynyt vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia on Suomessa jo noin 600 000,
joka on yli 10 prosenttia väestöstä.
Tilastokeskuksen
kuva havainnollistaa vieraskielisten määrän nopeaa kasvua vuosina 1990–2022:
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä jo noin 20 % ja
Espoossa sekä Vantaalla noin 25 %. Asuinaluekohtaisesti väestömuutokset ovat vielä jyrkempiä, ja pääkaupunkiseudulla on jo lukuisia lähiöitä,
joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lähentelee tai on ylittänyt 50 prosenttia (mm. Espoon Suvela, Vantaan Havukoski ja Helsingin Meri-Rastila).
Uudenmaan vieraskielisten väestöennuste
havainnollistaa vieraskielisten osuuden nopeaa kasvua pääkaupunkiseudulla:
Historia on täynnä esimerkkejä suurten kansainvaellusten ajoista lähihistoriaan,
joissa muuttoliikkeet ovat muuttaneet täydellisesti alueiden väestöpohjia.
Amerikan alkuperäiskansojen kohtalo on klassinen esimerkki koko mantereen laajuisesta väestönvaihdoksesta.
Baltian neuvostoaikana tapahtunut venäläistäminen, jonka seurauksena virolaiset ja latvialaiset jäivät omissa kotimaissaan monilla alueilla vähemmistöiksi,
käy myös esimerkkinä ilmiöstä. Muista maanosista Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus on nyt jättämässä eurooppalaiset kantaväestöt alue alueelta vähemmistöiksi
omissa maissaan – eikä Suomi ole poikkeus.
Väestökello kertoo oleelliset luvut maahanmuuttajien määrän ja väestöosuuden kasvusta,
jotta osaat hahmottaa sen, milloin suomalaiset tulevat vallitsevan kehityksen jatkuessa jäämään vähemmistöksi alueellisesti ja milloin koko maassa.
Maahanmuutto ei ole luonnonlaki tai välttämättömyys –
muuttoliikkeitä
voidaan hallita maahanmuuttopolitiikkaan liittyvin poliittisin päätöksin.
Suomen Perusta -ajatuspajan ylläpitämän sivun tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen väestörakenteen nopeaan muutokseen
ja havainnollistaa ulkomaalaistaustaisen väestön nopeaa kasvuvauhtia.
Laskureiden lukujen lähteet, laskentatavat ja päivitystahti:
- Ulkomaalaistaustaisia Suomessa:
- Lukujen lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokanta: Väestörakenne: Syntyperä ja taustamaa kielen, iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1990–2023.
- Laskentatapa: Lähteen mukaan Suomen koko väestöön kuului 31.12.2023 yhteensä 5 603 851 henkilöä, joista ulkomaalaistaustaisia oli 571 268 henkilöä (loput henkilöt olivat suomalaistaustaisia).
Ulkomaalaistaustaisen väestön oletetaan muuttuvan vuoden 2024 aikana vuosien 2020–2023 vuosittaisen muutoksen keskiarvon verran (eli väestönmuutos 31.12.2020–31.12.2023 välisenä aikana jaettuna kolmella) ja suomalaistaustaisen väestön oletetaan muuttuvan vuoden 2024 aikana vuosien 2021–2023 vuosittaisen muutoksen keskiarvon verran (eli väestönmuutos 31.12.2021–31.12.2023 välisenä aikana jaettuna kahdella).
Suomalaistaustaisen väestön osalta käytetään kahden vuoden keskiarvoa, jotta se kuvaisi paremmin väestön kiihtyvää vähenemistä.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osalta vuosikeskiarvo on (571 268 - 444 031)/3 = 42 412 henkilöä keskimäärin lisää vuodessa.
Tämä on pyöristetty laskurissa alas tasan 40 000 lisäykseen vuoden 2024 aikana. Suomalaistaustaisten muutoksen vuosikeskiarvo on laskettu väliltä 31.12.2021–31.12.2023. Muutos on -23 013 henkilöä per vuosi, eli suomalaistaustaiset vähenevät. Oletettu muutos vuoden 2024 aikana on pyöristetty laskurissa -23 000 henkilöön.
Yksinkertaisuuden vuoksi sekä ulkomaalaistaustaisten lisäys (+40 000) että suomalaistaustaisten väheneminen (-23 000) on jaettu tasaisesti laskurissa koko vuodelle 2024, myös riippumatta vuorokauden ajasta.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2024 tietojen osalta. Tämä tapahtuu Tilastokeskuksen viitatun tietokantataulukon arvion mukaan 4.4.2025.
- Ulkomaalaistaustaisia Pääkaupunkiseudulla:
- Lukujen lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokanta: Väestörakenne: Syntyperä ja taustamaa sukupuolen mukaan kunnittain, 1990–2023.
- Laskentatapa: Lähteen mukaan pk-seudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) koko väestöön kuului 31.12.2023 yhteensä 1 246 237 henkilöä, joista ulkomaalaistaustaisia oli 277 639 henkilöä (loput henkilöt olivat suomalaistaustaisia).
Ulkomaalaistaustaisen väestön oletetaan muuttuvan vuoden 2024 aikana vuosien 2020–2023 vuosittaisen muutoksen keskiarvon verran (eli väestönmuutos 31.12.2020–31.12.2023 välisenä aikana jaettuna kolmella).
Suomalaistaustaisen väestön osalta käytetään edellisen vuoden muutosta (väestönmuutos 31.12.2022–31.12.2023).
Ulkomaalaistaustaisen väestön osalta vuosikeskiarvo on (277 639 - 219844)/3 = 19 269 henkilöä keskimäärin lisää vuodessa.
Tämä on pyöristetty laskurissa ylös tasan 20 000 lisäykseen vuoden 2024 aikana. Suhteellisesti pieni pyöristys ylös on tehty, koska kahden viime vuoden aikana lisäys on ollut yli 20 000 henkilöä vuodessa.
Suomalaistaustaisten muutos on laskettu yhden vuoden muutoksena väliltä 31.12.2022–31.12.2023. Muutos oli -593 henkilöä per vuosi, eli suomalaistaustaiset vähenevät. Oletettu muutos vuoden 2024 aikana on pyöristetty laskurissa -600 henkilöön.
Yksinkertaisuuden vuoksi sekä ulkomaalaistaustaisten lisäys (+20 000) että suomalaistaustaisten väheneminen (-600) on jaettu tasaisesti laskurissa koko vuodelle 2024, myös riippumatta vuorokauden ajasta.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2024 tietojen osalta. Tämä tapahtuu Tilastokeskuksen viitatun tietokantataulukon arvion mukaan 4.4.2025.
- Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) Suomen kuntien väestöistä vuosina 1990–2023:
- Lukujen lähde: Kuntaluvut.fi: Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot. Väestöosuuksien alkuperäinen lähde kuntaluvut.fi-sivustolla ovat Tilastokeskuksen FOLK-rekisteriaineistot.
Väestöosuuksien osalta lähteenä on erityisesti FOLK perustieto -aineisto, jonka kuvaus löytyy osoitteesta: taika.stat.fi.
Väestöosuudet kunnittain voi laskea myös Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevasta tilastotietokannasta: Väestörakenne: Syntyperä ja taustamaa sukupuolen mukaan kunnittain, 1990–2023.
- Laskentatapa: Maahanmuuton kuntakohtaisten tietojen muodostaminen Tilastokeskuksen rekisteritietokannoista esitetään raportin Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot luvussa 4.
"Ulkomaalaistaustaisuus" määräytyy suoraan FOLK perustieto -aineiston asiaa koskevasta syntyperä-tiedosta (ks. luku 4.4.1). Tieto iästä ja kotikunnasta löytyy myös samasta rekisteriaineistosta.
Vuosien 1990–2022 osalta noudatetaan vuoden 2023 kuntajakoa. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön asuinkunta vuosina 1990–2022 määräytyy vuoden 2023 kuntajaon mukaan. Esimerkiksi jos henkilön jonain aiempana vuotena (1990–2022 välillä) asuttama kunta on liitetty myöhemmin kuntaliitoksella johonkin toiseen kuntaan, niin henkilön asuinkunta tuolta vuodelta on vuonna 2023 voimassa olevan kuntajaon mukainen.
Ulkomaalaistaustaisten osuudet on laskettu näistä FOLK perustieto -aineiston muuttujista kunnittain vuosille 1990–2023. Ikä-tiedon avulla alle 16-vuotiaita koskevat osuudet on laskettu erikseen.
Osa tiedoista puuttuu Tilastokeskuksen yksityisyydensuojaa koskevien määräysten vuoksi: Käytännössä alle viittä henkilöä koskevat tiedot puuttuvat.
- Päivitystahti: Tilastot päivitetään vuoden 2024 osalta Tilastokeskuksen edellä viitatusta julkisesta Väestörakenne-tietokannasta, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2024 tietojen osalta. Tämä tapahtuu Tilastokeskuksen viitatun tietokantataulukon arvion mukaan 4.4.2025.
- Osuus vantaalaisista vieraskielisiä:
- Lukujen lähteet:
- Laskentatapa: Vieraskielisen väestön osuuden vuosittainen ennuste saadaan osamääränä, jossa Vantaan vieraskielisen väestön vuosittainen ennuste jaetaan Vantaan koko väestön vuosittaisella ennusteella.
Myös pääkaupunkiseudun vieraskielisen väestön ennusteen raportissa vieraskielisen väestön osuuden ennuste lasketaan samalla tavalla vuoteen 2030 asti (kuvio 8, s. 33).
Vieraskielisen väestön osuuden ennuste vuoden 2030 lopussa (31.12.2030) on 32,66 %, ja vuoden 2031 lopussa (31.12.2032) osuus on 33,64 %. Kun oletetaan tasainen väestöosuuden kehitys vuoden 2031 aikana, yksi kolmasosa (n. 33,33 %) tulee täyteen vuoden 251. päivä (syyskuun 8.) vuonna 2031.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun sekä Vantaan vieraskielisen väestön ennusteesta että Vantaan koko väestön ennusteesta ilmestyvät päivitetyt versiot.
- Osuus alle 16-vuotiaista vantaalaisista vieraskielisiä:
- Lukujen lähteet:
- Laskentatapa: Vuosittainen ennuste vieraskielisten osuudesta alle 16-vuotiaista saadaan osamääränä, jossa Vantaan vieraskielisen väestön vuosittainen ennuste jaetaan Vantaan koko väestön vuosittaisella ennusteella.
Ennuste vieraskielisen väestön osuudesta alle 16-vuotiaissa Vantaalla vuoden 2040 lopussa (31.12.2040) on 48,3 %. (Alle 16-vuotiaita vieraskielisiä on ennusteen mukaan 24 056 vantaalaista,
ja alle 16-vuotiaita vantaalaisia on tuolloin yhteensä 49 758.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun sekä Vantaan vieraskielisen väestön ennusteesta että Vantaan koko väestön ennusteesta ilmestyvät päivitetyt versiot.
- Osuus espoolaisista vieraskielisiä:
- Lukujen lähteet:
- Laskentatapa: Vieraskielisen väestön osuuden vuosittainen ennuste saadaan osamääränä, jossa Espoon vieraskielisen väestön vuosittainen ennuste jaetaan Espoon koko väestön vuosittaisella ennusteella.
Myös pääkaupunkiseudun vieraskielisen väestön ennusteen raportissa vieraskielisen väestön osuuden ennuste lasketaan samalla tavalla vuoteen 2030 asti (kuvio 8, s. 33).
Vieraskielisen väestön osuuden ennuste vuoden 2036 lopussa (31.12.2036) on 32,95 %, ja vuoden 2031 lopussa (31.12.2037) osuus on 33,76 %. Kun oletetaan tasainen väestöosuuden kehitys vuoden 2037 aikana, yksi kolmasosa (n. 33,33 %) tulee täyteen vuoden 168. päivä (kesäkuun 17.) vuonna 2037.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun sekä Espoon vieraskielisen väestön ennusteesta että Espoon koko väestön ennusteesta ilmestyvät päivitetyt versiot.
- Osuus helsinkiläisistä vieraskielisiä:
- Lukujen lähteet:
- Laskentatapa: Vieraskielisen väestön osuuden vuosittainen ennuste saadaan osamääränä, jossa Helsingin vieraskielisen väestön vuosittainen ennuste jaetaan Helsingin koko väestön vuosittaisella ennusteella.
Myös pääkaupunkiseudun vieraskielisen väestön ennusteen raportissa vieraskielisen väestön osuuden ennuste lasketaan samalla tavalla vuoteen 2030 asti (kuvio 8, s. 33).
Vieraskielisen väestön osuuden ennuste vuoden 2037 lopussa (31.12.2037) on 24,71 %, ja vuoden 2038 lopussa (31.12.2038) osuus on 25,20 %. Kun oletetaan tasainen väestöosuuden kehitys vuoden 2038 aikana, yksi neljäsosa (25 %) tulee täyteen vuoden 218. päivä (elokuun 6.) vuonna 2038.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun sekä Helsingin vieraskielisen väestön ennusteesta että Helsingin koko väestön ennusteesta ilmestyvät päivitetyt versiot.
Väestökello.fi-sivun on tehnyt Samuli Salminen Velkakello.fi-sivun pohjalta (Velkakello.fi, © Mika Mäkeläinen 2010-2024).
|
Ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvu Vantaalla kaupunginosittain: lahioluvut.fi (Väestönkehitys alueittain).
Ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvu Espoossa kaupunginosittain: lahioluvut.fi (Väestönkehitys alueittain).
Ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvu Helsingissä oppilasalueittain: lahioluvut.fi (Väestönkehitys alueittain).